Niinhän siinä kävi, että minäkin hurahdin kokeilemaan saippuantekoa.  Kiinnostuin joku aika sitten, kun näin kirjastossa Saara Kuhan upean kirjan aiheesta.  Viime kirja-alesta se kirja sitten halusi mukaani. Jotenkin sain pidäteltyä innostusta näihin päiviin, mutta tällä viikolla repesi.

Jo aiemmin olin perannut teemaa myös netistä, ja satuin sitten saippuantekijöiden foorumille, ja viimeinenkin epäröinti sai kyytiä.

Suurin osa vermeistä löytyi omasta kaapista: "askartelukäyttöön" joutilas sauvasekoitin, sulatuskattila, lusikoita. Tarkan vaa'an olin ostanut jo aikaisemmin muutenkin yleiskäyttöön. Sekoituskannun ostin Biltemasta samalla kuin kaustisen soodan.

Ja tietty tapani mukaan hamstrasin lisää välineitä, ennen kuin olin ensimmäistäkään rasvaa sekoitellut. No, pari muottia vain, ei siinä vaiheessa sen kummempaa.

Tällaisista raaka-aineista aloitin:

En ruvennut tilailemaan lipeitä mistään, kun saippuafoorumilla tämän myrkyn käyttäjät vaikuttivat täysin tyytyväisiltä. Ihka ensimmäiseen saippuaan näiden lisäksi "sattumiksi" laitoin raastettua ja kuivattua sitruunan ja appelsiinkin kuorta ja väriksi kurkumaa, noin teelusikallisen kumpaakin.

Tein muuten Saaran perusreseptin mukaan ja tuloksena sain kevätsaippuaa.

Kuvassa se kyllä muistuttaa enemmänkin jotain juustoa...

Seuraavan satsin pyöräytin saman tien, kun homma olikin helpompaa kuin olin älynnytkään. Sen tein Saaran mantelisaippuan ohjeella. Manteliöljyä minulla ei ollut mutta näitä kyllä.

Ja näitä:

Tällaiselta näytti sekoitusastiassa:

Ja tältä tulos, jonka melko voimakkaasta tuoksusta isäntä ei ollut järin mielissään:

Taisin irrottaa saippuat muoteista liian aikaisin, kun ne ihan vähän murenivat leikkausreunoista. Eli 24 tuntia on 24 tuntia eikä 19.

Olen tosi tyytyväinen. Toivottavasti saippuat ovat myös käyttökelpoisia.

PS. Kävin tänään taas ostoksilla. Lisää rasvoja - ja Sinooperista tuoksuja. Seuraavana on tavoitteena keittiösaippua, se kahvillinen.